Kihlajaiset 1

Huh hellettä! Onpa upea kesä ja aika tuntuu kiitävän vauhdilla! Ensimmäiset kihlajaiset on nyt juhlittu. Koska olen, oikeasti, ihan positiivinen persoona, en kaivele ikäviä asioita esiin vaan kerron sen sijaan mikä meni hyvin. :-)

Koko juhlan kruunu oli ehdottomasti huikea kakku, jonka taiteilija tahtoo pysyä anonyyminä. Kiitos kuitenkin Sinulle ihana, taitava kakkutaitelija! Eipä voisi olla meille sopivampaa kakkua ja viimein, kun hennoimme sitä maistaakin, totesimme sen myös äärettömän herkulliseksi. Sitruunainen täyte toi raikkautta. Lapsivieraat olivat mykistyneitä kakusta ja jaksoivat ihmetellä. Lisäsin kakun päälle vielä sovitusti kaksi Playmobile-nukkea, jotka kuvaavat hyvin  minua ja sulhoa Afrikan ihmeiden äärellä.

Lisäkehuja kakun lisäksi tuli runsaasta ja monipuolisesta tarjoilusta sekä ainakin meidän kahden välittämästä tunnelmasta vieraitamme kohtaan. Koska sää oli silloin epävakaa, teimme vohvelikestit. Veljen vaimoke oli suurena apuna tehdessään taikinan ja paistaessaan vohvelit. Veli grillasi makkarat. Sulho saapui töistä suoraan kesteihin hitusen ennen vieraita. Olin valmistanut vohveleihin kinkku-, lohi- ja kasvistäytteet. Lisäksi tarjolla oli salaattia, erilaisia sillejä, pieniä suolaisia piiraita, jääteetä (myös lapsille maistuva juoma), kotikaljaa, mansikoita, kirsikoita, keksejä jne. Kaiken ikäisten herkkua olivat marinoitu feta ja mansikat. 

Muutama vieras oli erityisen otettu kutsusta ja sain heiltä paljon lämpöä ja hyvää mieltä. Kummisetäni esitteli suureksi yllätyksekseni lapsuuden aikaisia kuvia kännykkänsä muistista. Ensi kuun loppupuolella juhlitaan kihlajaisia sulhon suvun kera. Uusi kakku on jo taitelijalla suunnittelun alla. :-)

 

 

Grillikihlajaiset ja päätökset

Päätimme järjestää kihlajaiset. Tarkoitus oli tutustuttaa lähisuku toisiinsa, jotta Afrikkailtamassa olisi sitten tulevaisuudessa mukavampi tunnelma. Monista syistä johtuen (mm. minun sukuni ainainen juhlahengen puute, suunnitelmien arvostelu yms.) saivat meidät jakaamaan kihlajaiset kahteen osaan ja hylkäämään jo niin  kovasti suunnittelemani iltaman. Tuli vain niin tuttu tunne, joka kumpusi menneistä muistoista. En tahdo enää väkertää häitä hampaat irvessä muiden närkkiessä vieressä. Tahdon jotain ihan muuta. Tahdon rentoutta, onnea ja rakkautta, meidän kahden hetkeä.

Juhlistamme kihloihin menoamme rennosti Etelä-Afrikkalaiseen tyyliin grillin äärellä minun lähisukuni kanssa ensin. Sulhon suku tavataan samassa paikassa ja samoissa merkeissä elokuun lopulla. Tähän ensimmäisiin kihlajaisiin tulee mahdollisesti n. 15 henkilöä. Varasimme ihanan kylämme grillikodan, joka on asukkaiden vapaassa käytössä ilman maksua. Kodan pihalla on lapsille hiekkalaatikko ja kiipeilyteline liukumäkineen, kaksi isoa pirttipöytää ja sisällä kodassa tunnelmallista, jos sää ei suosi ulkona oleilua. Eräs ihana kakkutaitelija tekee meille meidän näköisen kakun, jota odotan innolla! :o)

Koska varsinaisen avioitumisen juhlistaminen suvun voimin jää nyt unholaan, otin käyttööni kortit, jotka olimme Afrikkailtamaa varten ostaneet. Kaiken kiireen keskellä kirjoitin kutsut runomuodossa, tulostin kauniille, pergamentin näköiselle paperille, leikkasin reunat rosoisiksi ja liimasin kortteihin. Kirjekuoria löytyi upeissa väreissä ja hehkuvan oranssin keltainen oli ehdoton valinta tarjonnasta. Lisäsin kirjekuoriin mustia koristetarroja, tulostin osoitteet kutsun kanssa samalle paperille, leikkasin reunat ja liimasin. Myös postimerkit etsin edes jotenkin sopiviksi kokonaisuuteen, kun ei ollut aikaa teetättää omia merkkejä. Tässä pieni vilahdus kutsuista:

 

Valitettavasti useampikin henkilö otti kutsut hääkutsuina, kun olivat muka "liian hienot" pienten kihlajaisten kutsuiksi. Kutsuissa kyllä mainittiin vain  kihlajaiset. Viis kommentoijista. Itselleni oli tärkeää tehdä kivat kutsut, vaikka eivät aivan unelmiani vastaavat olekaan. En tahtonut kutsua vain tekstiviestillä tai puhelimitse. Marmatus oli kuitenkin hyvä muistutus, mitä se pahimmillaan oli silloin aikoinaan ja mitä en enää tahdo kokea. Kihlajaisissa aion olla rennosti, piittaamatta muiden mielipiteistä, ruoasta ja sulhostani nauttien. Teen omalta osaltani kaikkeni, että olisi mukavaa, ruoka maittavaa ja jäisi hyvä muisto päivästä. Hääjuhlaan en enää tule tuhlaamaan energiaani. Onneksi sulhon omaiset ovat innoissaan tulossa kihlajaisiin elokuussa! <3 Välillä oma suku vain on se pahin...

Jossittelun ihanuus

Jos olisi sitä ja vähän tuota, niin sitten voisi sitä ja tätä. Toisin sanoen, jos olisi rahaa, hääpukuni olisi tämä Pronoviasin coctailpuku Nairobi. Juuri tuon värisenä, pölyisenä Afrikan maana, joka hehkuu iltapäivän valossa, pyörteet kieppuen kuumassa tuulessa... *Huokaisu*

Elämän tärkein sormus

Budjettia saa pienenettyä kummasti valitsemalla esim. hopeasormukset. Näitä kaunokaisia löytyy täältä. 

Jos tahtoo jotakin vanhanaikaista, erilaista, voi kullan laspuudessa voittaman hopealusikan taivuttaa sormukseksi. Näitäkin löytyy mm. Etsy:stä sekä täältä.

Heitetäänpä tiukka budjetti nyt nurkkaan ja annetaan unelmien viedä. Millainen voisi olla unelmieni sormus, hinnasta viis? Seuraavat kuusi sormusta ovat Krikawalta. Näköjään yksi kriteeri on valkokultaisuuden lisäksi vanhanaikaisuus, satumaisuus, kiemuraisuus edes jossakin määrin. ;-)


















Osataan sitä Suomessakin! Seuraavat ovat armaan kotomaamme taitureiden tekeleitä.



Löwenmark:n Anna valkokultaisena kelpaisi oikein mainiosti.


Annette Tillanderin sormukset ovat herkän kauniita ja Saarikorvelta löytyy mielikuvituksekkaita ideoita. Kumpaisenkaan sormuksista en saanut kopioitua kuvia, mutta tahdoin ehdottomasti mainita!

Valitettavasti, mutta myös ymmärrettävästi, en saanut tämän paremmin kopioitua kuvia Qiva:n sormuksista.




Marino on yksi suosikeistani.


Ihana on myös Cecia.


Kiinnostavia malleja löytyy myös AU3 Kultasepiltä.


Tässä ehdoton suosikkini, Ornamentti, ollut jo pitkän aikaa. Kelpaisi minulle ilman timanttejakin, jolloin hinta olisi n. 700 euron luokkaa. Tosin liikaa sekin meidän suunnitelmissa, mutta haaveilenpahan silti. ;-)

Aurifaber:lta löytyy myös kauniita vaihtoehtoja. Tässä pari esimerkkiä:








Niin, miksi ei kaivertaisi kauniisti nimet yksinkertaisen sormuksen koristeeksi?

Lopuksi vielä kuvakavalkadi netin pyörryttävästä maailmasta.



Käärmeitä irlantilaiseen tyyliin. Tätä sormusta löytyy myös timantilla varustettuna.


Mustan timantin vintagelumoa.









Miten olisi sininen timantti?






Tämä on pääasiassa hopeaa. Itse en pidä eri väristen metallien sekoittamisesta, mutta ajatus tässä on hauska. Olen sovittanut hiukan samantapaista sormusta, mutta se ei ollut lainkaan järkevä kihla/vihkisormuksena. Eksoottisella tavalla kaunis kylläkin.

Nämä sormukset löytyvät täältä.

Seuraavaksi esimerkkejä Etelä-Afrikassa yleisesti näkemistäni sormusmalleista niin liikkeiden ikkunoissa, kuin naisten sormissakin (kaupunkilaisten). Omaan makuuni ne ovat suurin osa liian raskaita ja persoonattomia. Siellä luotetaan timanttien ja tanzaniittien säihkeen lumoon. Hintaa näillä somuksilla on n. 200-600 euroa ja ne ovat 9 ct. valkokultaa.









Tästä setistä voisin ottaa tuon keskellä olevan kukkakoristeisen, ei muuta kiitos!






Tanzaniitti on kaunis. Miksipä ei?

Mikä on sinun budjettisi sormukselle ja millaisesta unelmoit? Olen todennut, että loppujen lopuksi sormus kuin sormus tulee tärkeäksi niiden muistojen myötä, joita siihen liittyy, vaikkei se aivan unelmasormus olisikaan.

Takkukruunu 2 -lisäideoita rastoille

Ajattelin tässä iltapuhteena kerätä lisää rastakampaus ideoita netin uumenista. Onpahan itsellekin inspiraatiokuvat muistissa. :-)

Löytyy niitä kampauksia miehiltäkin!

Löytyy rastoja nukeiltakin! :-D



















Tämä on supernopea, helppo ja kaunis, myös hiukset takaa auki. Hurmasi äitinikin. ;-)




Ihanan satumaista, keijumaista rentoutta.










Voi mikä kakkukoriste! :-D Sulhollani tosin ei ole rastoja.



Vaikka kuvassa ei ole rastat, tämä on helposti toteutettavissa niilläkin. Viimeiseksi tämä kuva, sillä koen rastani käärmeiksi ja itseni Medusaksi! XD  Olen kovin rakastunut helppoon, mahtavaan tukkaani, jonka laitossa vain mielikuvitus on rajana. Nautin, kun hiiren hännän tilalla on nyt muhkea massa. Kampausten teko vie vain muutamia minuutteja ja itse rastoja voi käyttää hiuskiinnikkeinä.  Rastojen hygienisyys on aivan itsestä kiinni. Ei vain kannata käyttää liian hoitavaa pesuainetta. Mainettaan paremmat! Pukeutuminen, rastojen laittaminen ja toki oma käytös vaikuttavat miten ihmiset rastat omaavaan henkilöön suhtautuvat.